Ensimmäinen Utopiatyöpaja: Crip-teoria ja kriittinen vammaistutkimus

26.2.2013

IMG_0675

Elina Vaahteran artikkeli ”Compulsory able-bodiedness and the stigmatised forms of nondisability” julkaistiin Lambda nordican erikoisnumerossa Cripteori (nr 1-2 2012 vol 17). Elina kertoi meille crip-teoriasta yleisesti ja kysyimme häneltä kinkkisiä kysymyksiä. Seuraavassa muistiinpanoja alustuksesta ja keskustelusta:

Crip-teoria ei ole niinkään teoria, jota voisi suoraan soveltaa. Crip-teoria on viimeisen 20 vuoden aikana virinnyt vammaistutkimuksen suuntaus, jossa pyritään ottamaan huomioon se mitä vammaisaktivistit sanovat, ja tutkimusta tekee joukko amerikkalaisia kulttuurintutkijoita. Yksi perusteoksista on Robert McRuerin Crip Theory: Cultural signs of queerness and disability.

Crip-teorian lähtökohtina on ollut kyseenalaistava ote vammaistutkimuksen heteronormatiivisuuteen ja toisaalta kriittisessä tarkastelussa on ollut queertutkimuksen suhde vammaisuuteen ja vammaisiin kehoihin. Crip-teorian avulla halutaan saada uutta näkökulmaa käsityksiin subjekteista.

Termillä crip (joka voidaan suomentaa ”rammaksi”) halutaan irrottautua säälittävyydestä. Mutta tarkoituksena ei ole irrottautua stigmasta vaan ”syleillä” sitä. Jos stigmafobialla tarkoitetaan stigman karttelua, stigmafilia tarkoittaa stigman syleilyä, valmiutta kantaa stigmaa. Se on hyvä strategia siinä tilanteessa kun joku ei voi peittää stigmaansa. Esimerkiksi kaikki vammaisuus ei näy ulospäin ja joku voi mennä läpi vammattomana – vamman peittämiseen usein myös kannustetaan. Tällainen käytäntö kuitenkin eristää ihmiset toisistaan. Ja sitten ne, jotka eivät voi peittää stigmaansa, joutuvat kohtamaan stigmafobian ja joutuvat ulossuljetuksi. Stigmafilia on ase tätä vastaan.

Pakollinen vammattomuus on kulttuurinen pakko sekä vammaisille että ei-vammaisille (kulttuurisessa tilanteessa, jossa vamma nähdään puutteena ja ei-täydellisyyden merkkinä). Vammattomuus naamioituu tällöin ei-identiteetiksi: siitä tulee normi, tiedostamaton oletus ihmisistä ja heidän toimintakyvystään. Normista tulee osa normaaliutta, joka toimii siten että osa ihmisistä tunnistaa itsestään normaaliuden.

Pakollista vammattomuutta voi verrata ajatukseen pakollisesta heteroseksuaalisuudesta, jonka mukaan heteroseksuaalisuudessa on kyse institutionaalisesta pakosta, ei niinkään henkilökohtaisesta mieltymyksestä (aihetta on teoretisoinut Adrianne Rich 70-luvulla).

Aikaisemmin esimerkiksi 60-luvulla on säädyttömän tai normeja haastavan käytöksen tulkittu johtuvan sairaudesta. Seksuaalisuuden patologisoimisen (homous, pervous) ja toisaalta vammaisten seksuaalisuuden ja halun aseksualisoinnin vastapuolena on normaali seksuaalisuus. Normaalissa seksuaalisuudessa heteroseksuaalisuus, vammattomuus ja terveys linkitetään yhteen.

Pakollinen vammattomuus kontrolloi sitä, mitä voimme olla ja ajatella. Ableismi, oletus ja vaatimus toimintakyvystä, standardoi kaikkia ruumiita. Se liittää kehityksen ja kyvykkyyden yhteen sekä luonnollistaa kyvyt ja kyvykkyyden. Näin säröttömän vammattomasta normiruumiista tulee ihmisyyden merkki. (Lisälukemista: Fiona Kumari Campbell: Contours of ableism: The production of disability and abledness, New York 2009)

Ableismi on normittunutta vammattomuuden ihailua, joka johtaa mustavalkoiseen ajattelutapaan, että henkilö on joko vammainen tai vammaton eikä vammattomuudessa saisi näkyä mitään säröjä. Sen seurauksena on joidenkin ihmisten säälittely ja marginalisointi, ja se talloo alleen oikeanlaista tarpeiden huomioimista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli tapaus, jossa inva-parkkien käyttöoikeuden laajentamista raskaana oleviin naisiin vastustettiin, koska monet kokivat raskauden vertaamisen vammaisuuteen loukkaavaksi.

Aiemmin vammaistutkimuksessa käytetty vammaisuuden sosiaalinen malli tarkoittaa sitä, että yksilön sijaan tarkastellaan vammauttavaa yhteiskuntaa, joka leimaa jotkut ihmiset vammaisiksi ja eristää heitä yhteiselämästä, sulkee työelämän ulkopuolelle ja pois julkisesta tilasta. Teoreettisena tarkastelutapana vammaisuuden sosiaalinen malli onkin ollut strategia vastustaa vammaisten syrjintää. Ongelmallista tässä viitekehyksessä on ollut se, ettei siinä ole ollut tilaa puhua vammasta, kivusta ja omasta kokemuksesta.

Crip-teoria ei lähde liikkeelle vammaisuuden sosiaalisesta mallista eikä siinä olla kiinnostuneita samoista asioista. Crip-teoriassa tarkastellaan vammaisuuden kulttuurisia figuureja. Esimerkiksi stereotyyppiset kuvat vammaisuudesta voivat aiheuttaa joukkoonkuulumattomuuden kokemusta, jos kokee että ”en ole oikeasti vammainen”.

Lisäksi crip-teoriassa tutkitaan minkälaisissa diskursseissa vammaisuus esiintyy sekä kiinnitetään huomioita minkälaisia jännitteitä cripin ja queerin välillä on. Esimerkiksi vammaisliikkeessä 70-luvulla tärkeitä painotuksia oli autonomian saavuttaminen ja patologisoinnin lopettaminen. Tässä on yhtymäkohtia 70-luvun gay liberation -liikehdintään ja antipsykiatriseen liikkeeseen – vaikka näitä puhetapojen yhteyksiä ei usein näytetä queer- eikä vammaistutkimuksessa.

Crip-teoriaa on viime vuosina kritisoitu siitä, että sana ”crip” tuo mieleen liian suppean käsityksen vammaisuudesta, koska siitä tulee mieleen fyysinen vammaisuus. Carrie Sandahl peräänkuuluttaakin crip-sanan käytön sijasta ”disabled”-sanaa, sillä se laajentaisi vammaisuuden käsitettä. Tunnustuksen saaminen vammaisena voi olla hankalaa, jos vammaisuus ei heti näy päälle. Sandahl haluaisi vammaisuuden piiriin esim. HIV-positiiviset ja eri addiktioista kärsivät. (Lisälukemista: Carrie Sandahl ”Queering the crip or cripping the queer?”, GLQ: A Journal of Lesbian & Gay Studies no 12/2003: 2556.)

IMG_0671

Alustus herätti runsaasti yleisökeskustelua!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s